Pihtipudas on Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta, jossa on noin 5 200 asukasta. Pihtiputaalta on matkaa Jyväskylään 136 km ja Helsinkiin 412 km. Kauppakeskus Putaanportti sijaitsee taajaman itäpuolella valtatie 4:n varrella ja on luonnollinen pysähdyspaikka pääkaupunkiseudulta Lappiin suuntautuvalle matkailijavirralle. Putaanportti toimii tällä hetkellä automatkailijan palvelu- ja huoltopisteenä. Kauppakeskus Putaanportin kävijämäärät moninkertaistuvat kesäisin sekä talvilomien, syyslomien ja joulun aikaan. Putaanportin alueella on huoltamo- ja ravintolatoiminnan lisäksi mm. keramiikka- ja makeismyymälät sekä keihäsmuseo.
Kauppakeskuksen asiakas- ja kohderyhmiä ovat tällä hetkellä mm. vaikutusalueen asukkaat, loma-asukkaat, matkailijat ja turistibussit sekä ohikulkuliikenne.
2.1 TYÖN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET
Koko kehittämissuunnitelman tavoitteena on Putaanportin fyysisen ympäristön parantaminen ja toiminnallinen kehittäminen. Toiminnallinen suunnitelma on tehty fyysisen rakenne- ja ympäristösuunnitelman kanssa samanaikaisesti. Tarkoituksena on lisätä alueen viihtyisyyttä ja sitä kautta kaupallista vetovoimaisuutta.
Samanaikaisesti Putaanportin kehittämistyön kanssa tehdään kauppakeskus Paletin kehittämissuunnitelma Kyyjärvelle. Alueiden erilaisesta luonteesta johtuen kehittämissuunnitelmat tehdään yksilöllisesti molemmille kunnille. Tällöin voidaan paremmin painottaa paikallisia ominaispiirteitä sekä toisaalta tarkastella alueiden yhtäläisyyksiä. Työn tavoitteena on löytää vahvuustekijät, joille kauppapaikkojen kilpailukyky ja strategia voidaan perustaa. Toisaalta haetaan uhkatekijöitä, joihin kauppapaikkojen on syytä varautua. Työn aikana on järjestetty molemmissa kunnissa alueilla olevien yrittäjien ja sidosryhmien kanssa tapaaminen kevät-kesällä 2002, yhteinen seminaaritilaisuus 17.9.2002 sekä ekskursiomatka Kalajoelle ja Kempeleelle kauppakeskus Zeppeliniin 7.11.2002.
3 Toimintaympäristön nykytilan analyysi
Toimintaympäristön analyysillä on muodostettu kokonaiskuva lähtötilanteesta. Analyysissä on hyödynnetty olemassa olevia kaupan alan selvityksiä ja suunnitelmia sekä tilasto-organisaatioiden, yksityisten tutkimuslaitosten ja yleishyödyllisten yhteisöjen laatimaa tilastomateriaalia. Työvaiheessa on selvitetty nykytilanne mm. seuraavien tekijöiden osalta: väestö, elinkeinorakenne, kaupallinen tarjonta, muut palvelut ja liikennemäärät.
Pihtiputaan kunnan väkiluku oli 1.1.2001 yhteensä 5 225 asukasta. Pihtiputaan väestöstä 44 % asuu taajamassa ja loput haja-asutusalueella. Noin 30 km taajamasta sijaitsee Muurasjärven kylä, jossa asuu noin 15 % asukkaista.
Pihtiputaan väestömäärän kehitys vuosina 1993-2001 on ollut seuraava:
|
Vuosi |
Asukasmäärä |
Vuosimuutos |
|
1993 |
5 660 |
-1 |
|
1994 |
5 612 |
-48 |
|
1995 |
5 593 |
-19 |
|
1996 |
5 550 |
-43 |
|
1997 |
5 491 |
-59 |
|
1998 |
5 450 |
-41 |
|
1999 |
5 345 |
-105 |
|
2000 |
5 303 |
-42 |
|
2001 |
5 225 |
-78 |
Pihtiputaan väestön ikäjakauma poikkeaa hieman koko maan keskiarvosta. Pihtiputaalla on yli 65-vuotiaita 19,6 %, kun vastaava luku koko maassa on keskimäärin 15 %. Pihtiputaan kunnan väestön ikäryhmittäinen jakauma oli 1.1.2001 seuraava:
|
Ikäryhmä |
Asukasmäärä |
% -osuus |
Koko maan %-osuus |
|
0-6 v. |
423 |
8,1 |
8,1 |
|
7-14 v. |
533 |
10,2 |
10,0 |
|
15-64 v. |
3 246 |
62,1 |
66,9 |
|
65-74 v. |
584 |
11,2 |
8,4 |
|
75-84 v. |
356 |
6,8 |
5,1 |
|
85- v. |
83 |
1,6 |
1,5 |
|
Yhteensä |
5 225 |
100,0 |
100,0 |
Pihtiputaan väestön ennustetaan vähenevän. Väestöennusteet vuosille 2000-2030 on seuraava:
|
2000 |
2005 |
2010 |
2020 |
2030 |
Muutos 2000-2030, % |
|
|
Pihtipudas |
5 225 |
5 007 |
4815 |
4485 |
4 194 |
- 19,7 |
Pihtiputaalla on keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vähemmän kuin Keski-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Pihtiputaan kunnan asukkaiden koulutustaso vuonna 1999 oli seuraava:
|
Pihtipudas %-osuus |
Keski-Suomi %-osuus |
Koko maa %-osuus |
|
|
Keskiasteen tutkintoja |
35,1 |
36,7 |
35,6 |
|
Korkea-asteen tutkintoja |
10,6 |
21,2 |
22,9 |
|
Tutkinnon suorittaneita yhteensä |
45,7 |
57,9 |
58,5 |
Pihtiputaalla työpaikat ovat keskittyneet palvelualoille, jonka osuus on lähes 50 % kaikista työpaikoista. Jalostuselinkeino on 1990-luvun puolivälin jälkeen nostanut osuuttaan ollen vuonna 2000 jo noin 23 % kaikista työpaikoista. Työpaikat toimialoittain vuosina 1994-2000 on ollut seuraava :
|
Vuosi |
Työpaikat yhteensä |
Alkutuotanto %-osuus |
Jalostus %-osuus |
Palvelut %-osuus |
Muut %-osuus |
|
1994 |
1 662 |
35 |
16 |
47 |
3 |
|
1995 |
1 566 |
33 |
16 |
48 |
3 |
|
1996 |
1 603 |
30 |
16 |
51 |
3 |
|
1997 |
1 639 |
27 |
17 |
52 |
4 |
|
1998 |
1 718 |
26 |
20 |
50 |
3 |
|
1999 |
1 720 |
24 |
21 |
51 |
4 |
|
2000 |
1 718 |
25 |
23 |
49 |
3 |
Pihtipudas on voimakas maatalouspitäjä ja maidontuottaja. Toimivia maatiloja on noin 250 kpl ja maitolypsytiloja noin 120 kpl. Kolmannes aktiivitiloista on uusinut tai peruskorjannut tuotantorakennuksen viime vuosien aikana. Liitännäiselinkeinoista on esimerkkinä mm. tilajuustola.
Pihtiputaalaisten työpaikat ovat valtaosin omassa kunnassa. Eniten kunnan ulkopuolella käydään töissä jalostus- ja palvelualoilla. Näillä toimialoilla Pihtiputaan kunta saa myös ulkopuolista työvoimaa. Nettopendelöinti on Pihtiputaan kunnalle negatiivinen alkutuotannossa ja jalostuselinkeinossa. Pihtiputaan kunnan työpaikkaomavaraisuusaste vuonna 1999 oli hyvä eli 94,8 %.
Elinkeinopolitiikka
Pihtiputaan elinkeinopolitiikkaa on tarkasteltu elinkeino- ja työpaikkarakenteen näkökulmasta. Pihtiputaan kunnan toiminnan painopistealueet ovat jäljempänä esitetyn SWOT -taulukon perusteella seuraavat:
Elinkeinoelämän kehittymiseen vaikuttavat tekijät on kirjattu SWOT -analyysin avulla, jossa on esitelty sisäiset vahvuudet, heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhat seuraavasti:
|
Sisäiset vahvuudet |
Sisäiset heikkoudet |
|
|
|
Ulkoiset mahdollisuudet |
Ulkoiset uhat |
|
|
Pihtiputaalla oli vuonna 2000 yhteensä 38 kpl vähittäiskaupan toimipaikkaa. Vuonna 1998 vähittäiskaupan toimipaikkoja oli 40 kpl ja tuolloin myynti oli 127,1 milj.mk. Vuonna 1999 vähittäiskaupan myynniksi arvioidaan 131,8 milj.mk. Vuonna 1998 Päivittäistavarakaupan toimipaikkoja oli 14 kpl, joista yhdeksän oli päivittäistavarakauppoja, kolme päivittäistavaran erikoiskauppoja sekä yksi kioski ja alko. Vuonna 1998 päivittäistavarakaupan myynti oli 87,7 milj.mk ja vuonna 1999 sen arvioidaan olevan 90,8 milj.mk. Vuonna 1998 erikoiskaupan toimipaikkoja oli 22 kpl ja niiden myynti 38,2 mmk. Vuonna 1999 erikoiskaupan myynnin arvioidaan olevan 39,9 milj.mk. Käytettyjen tavaroiden kauppa ja korjaustoiminnan toimipaikkoja vuonna 1998 oli 4 kpl ja niiden myynti 1,2 mmk. Ravintoloita oli vuonna 1998 yhteensä 9 kpl ja niiden myynti oli 10 mmk.
Pihtiputaan vähittäiskaupan myynnistä 69 % muodostuu päivittäistavarakaupoissa. Kaupallinen tarjonta on painottunut päivittäistavarakauppaan. Erikoiskaupan osuus vähittäiskaupan myynnistä on 30 %. Keski-Suomen kaupan keskuksena toimii Jyväskylä, sillä puolet koko Keski-Suomen vähittäiskaupan myynnistä muodostuu Jyväskylässä. Tästä suurempi osa on erikoiskauppaa kuin päivittäistavarakauppaa.
Pihtiputaan keskustassa on S-market, K-market ja Valintatalo. Päivittäistavarakauppoja löytyy myös Alvajärveltä, Muurasjärveltä ja Korppiselta. Marketit myyvät päivittäistavaroiden ohella vaihtelevasti myös erikoistavaroita mm. taloustavaroita ja vaatteita. Keskustassa on kaksi grilli-kahviota ja R-kioski. Pääkauppakatu on Asematie, jonka varren liikerakennuksiin lähes kaikki kaupalliset palvelut ovat sijoittuneet. Osa näistä liikkeistä aukeaa myös jollekin muulle kadulle kuin Asematielle. Kolimäentien varrella on tori sekä pari liikerakennusta. Erikoiskaupan tarjonta on sijoittunut kuntakeskukseen ja Putaanportin alueelle. Erikoiskaupan tarjonta jää muutamaan liikkeeseen ja erikoiskaupan tarjontaa joudutaan hakemaan suuremmista keskuksista. Vaatekaupan tarjonta on suppeinta.
Ostovoima eli kysyntä on arvioitu kunnan väestöennusteiden ja kulutuslukujen perusteella. Vuoden 2000 kulutusluvut perustuvat Tilastokeskuksen Kotitaloustiedustelun tuloksiin ja kaupan asiantuntijoilta saatuihin tietoihin. Yksityisen kulutuksen kasvun oletetaan jatkuvan, joskin hitaampana kuin lamavuosien jälkeen 1990-luvun loppupuoliskolla. Tässä selvityksessä yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavaroissa 1,0 %/vuosi ja erikoistavaroissa 2,0 %/vuosi. Yksityisen kulutuksen kasvuarviot perustuvat kaupan asiantuntijoilta saatuihin tietoihin.
Päivittäistavaroiden ostovoima
Pihtiputaan väestön päivittäistavaroiden ostovoiman arvioidaan vuosina 2000-2010 kasvavan noin 0,1 milj.euroa ja muutos on vain noin 1,0 %. Ostovoiman kasvu on hidasta, koska väestön ennustetaan vähenevän.
Taulukko 1. Päivittäistavaroiden ostovoiman kehitys Pihtiputaalla 2000-2010.
|
PT-ostovoima milj.euroa |
Muutos milj.euroa |
Muutos % |
||
|
2000 |
2010 |
2000-2010 |
||
|
Pihtipudas |
10,1 |
10,2 |
0,1 |
1,0 |
Pihtiputaan päivittäistavarakaupan ostovoima vuonna 2000 oli 10,1 milj.euroa ja vuonna 1999 päivittäistavarakaupan arvioitu myynti oli 90,8 milj.mk eli 15,3 milj.euroa. Päivittäistavaroiden ostovoiman siirtymä on tämän perusteella noin 5 milj.euroa eli noin 50 % ostovoimasta. Tämä merkitsee sitä, että Pihtiputaan kunta saa päivittäistavaroiden ostovoimaa myös kunnan ulkopuolelta.
Erikoistavaroiden ostovoima
Putaanportin kauppakeskuksen ostovoima ja kysyntä muodostuu Pihtiputaan vaikutusalueen vakituisen väestön ja loma-asukkaiden sekä ohikulkuliikenteen ostovoimasta. Seuraavaksi on esitetty arviot Pihtiputaan kunnan erikoistavaroiden ostovoimasta ja sen kehityksestä. Pihtiputaan kunnan erikoistavaroiden (vaatetus- ja tekstiilituotteet, kengät, kemikaliotuotteet, huonekalut, kodinkoneet ym. erikoistavarat) ostovoiman arvioidaan vuosina 2000-2010 kasvavan noin 1,0 milj.euroa eli muutos on 9,4 %.
Taulukko 2. Erikoistavaroiden ostovoiman kehitys Pihtiputaalla 2000-2010.
|
ET-ostovoima milj.euroa |
Muutos milj.euroa |
Muutos % |
||
|
2000 |
2010 |
2000-2010 |
||
|
Pihtipudas |
10,6 |
11,6 |
1,0 |
9,4 |
Pihtiputaan erikoiskaupan ostovoima vuonna 2000 oli 10,6 milj.euroa ja vuonna 1999 erikoiskaupan arvioitu myynti oli 39,9 milj.mk eli 6,7 milj.euroa. Tämän perusteella erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy muualle lähes 4 milj.euroa eli noin 37 % ostovoimasta. Maakuntatason keskuksena erityisesti Jyväskylä houkuttelee erikoistavaroiden ostovoimaa laajalta alueelta.
3.4.1 Julkiset palvelut
Pihtipudas tarjoaa erilaisia matkailupalveluita maaseutumiljöössä, vesistön ja luonnon äärellä. Järvet ja joet sopivat erilaisiin vesiharrastuksiin, kuten kalastukseen, veneilyyn ja uintiin. Maatilamatkailukohteissa voi tutustua maalaiselämään, kotieläimiin tai joissakin myös ratsastukseen. Sopivia retkeilypaikkoja ovat mm. Suurijärven eräkämppä, Alvajärven näköalapaikka ja Niemenharjun maisematie. Keskustaajaman läheisyydessä on kuntoreitit, hiihtoladut, uimarannat ja venelaiturit. Luonto-opastusta antavat yksittäiset asiantuntijat, Pihtiputaan Mummo sekä luontomatkailuun erikoistunut yritys.
Pihtiputaan kunnan venepaikat sijaitsevat Kolimalla Ilosjoen Ukonniemessä, kirkonkylässä Putaanlahdessa, Putaanportin alueella, Putaanvirrassa Pääkkölänrannassa, Alvajärvellä kirkonkylän Pumppurannassa ja Mainlahdessa sekä Muurasjärvellä Salmenrannassa. Kalasatama sijaitsee Ilosjoen Ukonniemessä.
Kuva 1. Putaanportin alueella on toimiva venelaituri.
Muita tutustumiskohteita ovat mm. Heinäjoen museosilta, Rillankiven rajankäyntipaikka, Pihtiputaan kotiseutumuseo, Pihtiputaan puukirkko ja hiljentymiskirkko Elämäjärvellä, Tahko Pihkalan näköispatsas, keihäänheittäjäpatsas urheilukentällä ja Keihäsmuseo.
Majoitus- ja ruokailupalvelut
Majoituspalveluita tarjoavat maatilamatkailukohteet, matkailuvaunu- ja leirintäalueet, loma-asunnot, mökit ja hotelli. Ruokailupalveluita tarjoavat ravintolat, pikaruokalat ja maatilat.
Majoituspalveluita tarjoavat seuraavat kohteet:
Kahvila-, ruokailu- ja pitopalveluita tarjoavat seuraavat kohteet:
Tapahtumat
Pihtiputaalla on erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Säännöllisesti järjestetään mm. seuraavia tapahtumia:
Luontoon liittyvät kohteet
Pihtipudas on Suomenselän suo- ja metsäseutua. Pihtiputaan luonto- ja retkeilyalueet ovat seuraavat:
Putaanlahden lintutorni sijaitsee Putaanportin pohjoispuolella valtatien varrella. Tornilta on hyvät näkymät Koliman Putaanlahdelle (Natura-alue). Putaanlahdella oleilee etenkin laulujoutsenia maaliskuun lopulta toukokuun alkuun ja viime vuosina on yksi joutsenpari jopa pesinyt vuosittain alueella. Alueella voi nähdä vesilintuja tavista kuikkaan ja myös Pihtiputaan nimikkolinnun, kaakkurin. Erikoisemmista lajeista voi tavata mm. ruskosuohaukan. Putaanlahdelta on tavattu yli 50 lintulajia.
Kauppakeskus Putaanportti sijaitsee Pihtiputaalla valtatie 4:n varrella. Vuonna 2001 keskimääräinen vuorokausiliikenne vt 4:llä Pihtiputaan kohdalla oli Tiehallinnon tierekisterin mukaan seuraava:
Tämän perusteella voidaan arvioida, että Putaanportin kohdalla kulkee 1,5-2 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa.
Kuva 2. Keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Pihtiputaalla vuonna 2001.
Kauppakeskus Putaanportti on toiminut jo yli kymmenen vuotta ja siellä on noin 90 työpaikkaa. Putaanportissa käy vuosittain asiakkaita noin kaksi miljoonaa vuodessa. Shell Putaanportti palvelee ympäri vuorokauden.
Putaanportin alueelta löytyy seuraavat yritykset:
Kuva 3. Putaanportin alueelta löytyy useita erikoisliikkeitä ja toimipisteitä.
Kuva 4. Putaanportin Shell on täyden palvelun huoltoasema.
Pihtiputaan yrittäjille lähetettiin kesällä 2002 yrityskysely kauppakeskus Putaanportin kehittämiseen liittyen (kts. liite 1). Kyselyjä lähetettiin yhteensä 78 kpl, joista palautui 14 kpl. Vastausprosentti oli 18 %. Vastanneista yrityksistä 43 % toimii kauppakeskus Putaanportissa. Valtaosa vastanneista yrityksistä oli kaupallisen alan tai toimistoalan yrityksiä. Yritykset olivat liikevaihdoltaan pieniä alle 5 hengen yrityksiä.
Valtaosa eli 72 % vastanneiden yritysten asiakkaista tulee Pihtiputaalta tai naapurikunnista. Valtatie 4:n ansioista asiakkaita tulee varsinkin loma-aikoina pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta. Yritystoiminnan kannalta vilkkainta aikaa on kevät-kesä.
Yritykset arvioivat nykyisen kilpailukykynsä hyväksi ja olettavat sen paranevan viiden vuoden tähtäimellä. Kauppakeskus Putaanportti koetaan kilpailukykyiseksi kauppapaikaksi sijaintinsa vuoksi. Tällä hetkellä tyypillisin asiakasryhmä on kotimaiset autolla liikkuvat keski-ikäiset asiakkaat, myös eläkeläisiä, lomalaisia ja työnsä vuoksi matkustavia liikkuu paljon.
Kauppakeskus Putaanporttiin toivottiin lisää mm. erikoisliikkeitä, vapaa-aika- ja matkailupalveluita, virkistysmahdollisuuksia sekä päivittäistavarakauppaa. Erikoisliikkeistä puuttuu mm. mummonpuoti, konditoria, kultasepänliike, suutari, lasinpuhaltaja, eräretkeilyliike ja ns. basaarinomaiset liikkeet.
Vapaa-ajanpalveluiksi toivottiin mm. virkistys-, tauko- ja leikkipalveluita, kalastusta, veneilyä, pelimahdollisuuksia ja rantaa käyttöön. Muita toimintoja mainittiin mm. info-piste, pankkiautomaatti ja jokin vetonaula/maamerkki alueelle. Pihtiputaalta puuttuu tasokas kahvila- ja ruokailuravintola.
Putaanportti sijaitsee liikenteellisesti erinomaisella paikalla ja on hyvin saavutettavissa kaikista ilmansuunnista. Putaanportin ohi kulkeva pohjois-etelä–suuntainen valtatie 4 ovat vilkasliikenteinen, joten ohikulkeva liikenne on merkittävä asiakasryhmä Putaanportin liikekeskukselle.
Yrityskyselyn mukaan Putaanportin pahimpia kilpailijoita ovat Hirvaskankaan alue, Viitasaaren uusi huoltamo, Kärsämäki, Zeppelin sekä valtatie 4:n muut liikenneasemat ja lähikuntien kauppakeskukset.
Alla oleva kuva esittää Kärsämäellä tehdyn matkailuliikennetutkimuksen (1997) tuloksia ja Kärsämäen kautta kulkevan liikenteen suuntautumista Suomessa. Kuvaan on merkitty pitkän matkan liikenteen merkittävimmät pysähdyspaikat valtatie 4:n varrella.
Kuva
5. Liikennevirrat ja tärkeimmät pysähdyspaikat.
Kuvan mukaan 10 tärkeintä pysähdyspaikkaa pääkaupunkiseudulta Lappiin suuntautuvalla liikenteellä ovat Jyväskylä, Hirvaskangas, Äänekoski, Viitasaari, Pihtipudas, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Pulkkila, Oulu ja Kemi. Nämä kohteet kilpailevat ohikulkevista matkailijoista keskenään.
Kärsämäen matkailuliikennetutkimuksessa (1997) selvitettiin pysähtymisen syitä. Tutkimuksen mukaan selvästi yleisimmät pysähtymisen syyt ovat tankkaus, kahvitauko ja ruokatauko. Myös yöpyminen, ostoksilla käynti, vierailut sukulaisten ja tuttavien luona sekä tauko yleensä ovat varsin yleisiä pysähtymisen syitä. Erityisiä tauon syitä edellä mainittujen lisäksi olivat WC:ssä käynti, uinti, tupakointi, lapsenhoito ja koiran ulkoiluttaminen. Suurin kysyntä kohdistuu huoltoasemapalveluihin, majoituspalveluihin, kahvila- ja ravintolapalveluihin sekä päivittäistavarakaupan palveluihin.
Putaanportti tarjoaa tällä hetkellä huoltoasema-, kahvila- ja ravintolapalveluita sekä erikoiskaupan ja muiden toimialojen palveluita. Alueelta puuttuu mm. päivittäistavarakaupan palvelut.
Seuraavassa esitetyt arviot kaupan toimintaympäristön muutosilmiöistä sekä kaupan kehitystrendeistä perustuvat yleisiin kaupan alan tutkimuksiin ja selvityksiin.
Yhteiskunnallisista muutostekijöistä eniten kaupan kehitykseen vaikuttavia ovat väestömäärä ja sen kehitys sekä väestörakenteessa, ostovoimassa ja kulutusrakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestökehityksen trendejä ovat:
Suurin kysynnän kasvu kohdistuu erilaisten palvelujen kysyntään. Tavaroiden osuus kulutusmenoista vähenee. Yksityinen kulutus on kasvanut lamavuosien jälkeen kaikilla tavara-aloilla. Myös lähivuosina yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvava. Päivittäistavaroiden kulutuksen kasvuennusteet vaihtelevat 0,5 %:n ja 2 %:n välillä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi elintarvikkeiden, juomien ja tupakan kulutuksen kasvavan lähivuosina 2 % vuodessa. Erikoistavaroissa kasvuennuste vaihtelee tuoteryhmittäin 2,5 %:n ja 4 %:n välillä. Hotelli-, kahvila- ja ravintolapalvelujen kysynnän ETLA arvioi kasvavan 3,5 %, virkistys-, kulttuuri- ja koulutuspalvelujen kysynnän 4 % sekä kuljetus- ja tietoliikennepalvelujen (mukaan lukien matkailu) peräti 6 % vuosittain. Toisaalta kulutuksen kehitys on voimakkaasti sidoksissa yleiseen taloudelliseen kehitykseen.
Kulutuksen yleisiä kehitystrendejä ovat:
Kuluttajien ostokäyttäytyminen vaihtelee alueellisesti, kuluttajaryhmittäin ja tilanteen mukaan. Tällä on merkitystä kaupan myymäläverkon muotoutumiseen.
Tulevaisuudessa kuluttajien käyttäytyminen on yhä enemmän riippuvainen heidän omista mieltymyksistään ja mahdollisuuksistaan. Kuluttaja ei valitse mitä tahansa lähellä olevaa kauppaa, vaan lähimmän kaupan niistä, joiden valikoimat ja muut ominaisuudet vastaavat hänen toiveitaan. Keskeisin valintakriteeri on palvelukokonaisuuden tarkoituksenmukaisuus kuluttajan kannalta (Marjanen Heli, 1997). Kaiken kaikkiaan ostokäyttäytyminen muuttuu varsin hitaasti. Ostokäyttäytymisessä odotettavissa olevia muutoksia ovat:
Yksi viime vuosien merkittävimmistä muutoksista päivittäistavarakaupassa on ollut kanta-asiakasjärjestelmien luominen, jonka avulla kauppa palkitsee asiakkaitaan ostojen keskittämisestä. Kanta-asiakas- ja bonusjärjestelmät vaikuttavat myös omalta osaltaan kuluttajien ostokäyttäytymiseen.
Erikoiskaupassa kuluttajat pitävät tärkeänä valikoimia, vertailumahdollisuuksia ja asiantuntevaa palvelua. Erikois- ja tavaratalokauppaan liittyy ilmiö nimeltä shoppailu, jolloin ostamiseen liittyy käyntejä useassa liikkeessä. Nämä piirteet ovat vahvistumassa ja niitä löytyy lähinnä kaupunkien keskustoissa, monipuolisista kauppakeskuksista ja tilaa vaativan erikoiskaupan (esim. huonekalu-, elektroniikka- ja autokaupan) keskittymistä.
Erikoiskaupassa voimakas ketjuuntuminen, nopeasti uudistuvat toimintatavat ja konseptit ovat kehityksen avainsanoja. Erikoiskauppa kasvaa nopeammin kuin vähittäiskauppa keskimäärin. Erikoiskauppa on kuitenkin erityisen suhdanneherkkää. Nousukaudella erikoiskauppa kasvaa keskimääräistä nopeammin, mutta vastaavasti laskukaudet heijastuvat voimakkaimmin juuri erikoiskauppaan. Erikoiskaupan myymälätyypeistä lisääntyvät erikoistavaroiden suurmyymälät, mutta toisaalta myös putiikit ja pienet erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät. Tulossa ovat mm. sisutuksen ja asumisen suurmyymälät, kodinkoneiden suurmyymälät sekä harrastus- ja vapaa-ajan tuotteiden suurmyymälät. Merkittävä ilmiö on myös tällaisten erikoiskaupan suurmyymälöiden keskittyminen lähelle toisiaan. Erikoiskaupan kehityssuuntia ovat:
Erikoiskauppa tulee keskittymään toimiviin keskustoihin (keskustahakuiset ja hyvän vuokranmaksukyvyn omaavat erikoisliikkeet), kauppakeskusten ja hypermarkettien yhteyteen (myymäläketjut, etuliikkeet) sekä erityisiin liikennehakuisiin toimialakeskittymiin (erikoiskaupan suurmyymälät, Retail Parkit). Erityisesti tilaa vievä erikoiskauppa (autokauppa, huonekalukauppa ja rautakauppa) on jo nyt sijoittunut keskustojen ulkopuolelle, mutta myymäläkoon kasvu aiheuttaa paineita myös muiden erikoiskaupan toimialojen (esim. kodinkonekauppa) hakeutumiseen pois keskustoista. Liikekeskustat tulevat säilyttämään asemansa tekstiili-, vaatetus- ja kenkäkaupan sekä muun erikoiskaupan (ns. pienet erikoiskaupat) sijaintipaikkana.
Keskeinen tilaa vievän erikoiskaupan sijaintiin vaikuttava tekijä on sijaintipaikan vetovoimaisuus. Vetovoimaisimpia ovat alueet, joille on sijoittunut myös muita saman alan tai omaa toimialaa tukevia erikoiskaupan yksiköitä, sekä alueet, joilla on hyvät liikenneyhteydet. Monien kauppiaiden mukaan tilaa vievä erikoiskauppa tulisi keskittää samoille alueille.
Markkinoille on viime vuosina tullut myös uudenlaisia tuoteryhmiä myyviä liikkeitä ja uusia liikekonsepteja, jotka monipuolistavat kaupan toimialarakennetta. Eurooppalainen kehitys osoittaa, että palvelualat ovat kasvussa ja avainasemassa työllistämisessä. Henkilökohtaiselle palvelulle rakentuva erikoiskauppa onkin kaupan alan merkittävä työllistäjä. Ketjuuntumisen merkitys kasvaa jatkuvasti myös erikoiskaupassa, sillä ketjuuntumalla yritykset voivat tehostaa toimintansa tiettyjä osa-alueita. Erikoiskaupan merkitys korostuu kaupungistuneissa elämäntavoissa. Shoppailu tarjoaa kuluttajalle elämyksiä. Erikoiskaupoista tulee yhä enemmän elämyksellisiä kokonaisuuksia, jotka tarjoavat tavaran lisäksi myös palveluja sekä erilaisia tapahtumia, tunne-elämyksiä ja mielikuvia, jotka saavat ihmiset viihtymään.
Erikoiskaupan myymälätyypeistä lisääntyvät erikoistavaroiden suurmyymälät, boutiquet ja pienet, kapeaan segmenttiin erikoistuneet myymälät sekä kauppakeskusten yhteyteen perustettavat erikoismyymälät.
Retail Park on kaupan vastine Business Parkille eli yrityspuistolle. Retail Parkit ovat erikoiskaupan keskittymiä keskustojen ulkopuolella. Tämäntapaisia suurten erikoisliikkeiden keskittymiä on syntymässä myös Suomeen. Toinen uutuus on merkkitavaramyymälöiden eli Factory outlets tyyppiset keskittymät, jotka kilpailevat edullisilla hinnoilla. Tehtaanmyymälät toimivat usein tuotteita valmistavan yrityksen yhteydessä ja ne myyvät lähinnä yrityksen omia tuotteita. Tästä syystä tehtaanmyymälät sijaitsevat usein teollisuusalueella tai vilkkaissa matkailukeskuksissa tuotantolaitoksesta erillään. Ulkomailla on myös valmistajan merkkituotteita myyvien myymälöiden ns. Factory outlets- tyyppisiä keskuksia.
Kuva 6. Tukholman lähellä Barkarbyssä sijaitsee Stockholm Quality Outlet merkkitavaramyymäläkeskittymä, jossa on noin 60 merkkiliikettä.
Viime vuosina Suomeen on yritetty tuoda Factory Outlet –kauppakeskittymäkonseptia, jossa tehtaanmyymälöistä ja jäännöserämyymälöistä kootaan yhteen kokonaisuuteen. Toimintamalli on soveltunut melko heikosti Suomeen, koska poistomyynti toteutuu vähittäiskaupan alennusmyynneissä. Siksi tämän tyyppisiä myymäläkokonaisuuksia on syntynyt lähinnä matkailukeskittymiin, mutta suuria keskittymiä suurten kaupunkiseutujen tuntumaan ei vielä ole noussut. Suomalaiset markkinat ja hintavaihtelut ovat liian pienet kannattavan toiminnan kannalta. Tällaisten kauppakeskittymien sijoittamisessa korostuvat ennen muuta matkailulliset sijaintiperusteet eivätkä niinkään oman kunnan väestön palvelutarpeet.
Suomessa Factory outlets tyyppisiä myymälöitä on syntynyt muutamia mm. pääkaupunkiseudulle kehäteiden varteen ja teollisuusalueille. Tällaiset muodin, kodin ja urheilun Outlet-tyyppiset myymälät myyvät varsinaisista keskustamyymälöistä poistettua laatutavaraa edullisesti. Myös tienvarsikohteissa on eräänlaisia tehdasmyymälätyyppisiä liikkeitä. Valtateiden varsilta löytyy muutamia erikoismyymäläkeskittymiä. Suomalaisilla merkkituotteiden valmistajilla on omia tehtaanmyymälöitään, esimerkiksi Finlaysonilla on 4, Marimekolla 7 ja Designorilla 14 tehtaanmyymälää. Runebergin Makeistukulla on jälleenmyyntiä useissa tienvarsikohteissa, jälleenmyyntipisteitä on yhteensä 43 paikkakunnalla.
6 Matkailun yleiset kehitystrendit
Matkailusta on kasvanut kansainvälisesti merkittävä teollisuudenala, yksi maailman suurimpia elinkeinoaloja. The World Travel and Tourism Councilin laskelmien mukaan kymmenesosa maailman bruttokansantuotteesta syntyy matkailun parissa . Seuraavassa on esitetty lyhyesti matkailun yleisiä kehitystrendejä:
Luonto- ja kulttuurimatkailu lisääntyvät. Luonto ja kulttuuri kiinnostavat sekä alan harrastajia että ns. "suurta yleisöä". Erityisesti luonto- ja kulttuuriaiheisten teemalomien kysynnän ennustetaan kasvavan. Pihtiputaan alueella yhdistyvät kaunis, vaihteleva luonto sekä alueen kulttuurihistoria, joten edellytykset luonto- ja kulttuurimatkailulle ovat hyvät.
Lyhyet lomat lisääntyvät. Matkailijat haluavat kokea mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa. Pihtipudas on lähellä eteläisen Suomen asutuskeskuksia, joten mahdollisuus lyhytlomiin on hyvä.
Aktiivilomien kysyntä kasvaa. Kulutustottumukset muuttuvat yhä enemmän aktiivisuutta suosiviksi. Halutaan kokeilla erilaisia aktiviteetteja ja kokea ainutlaatuisia elämyksiä. Tuotekehityksessä painopiste on siirtymässä yhä enemmän yksilöllisten elämysten tuottamiseen. Pihtiputaan alue tarjoaa jo nyt laajan valikoiman aktiviteetteja ja olemassa olevien tuotteiden ympärille voidaan luoda yhä lisää uusia kokonaisuuksia.
Kokousmatkailu lisääntyy. Korkeatasoiset kokoustilat yhdessä luonnon ja harrastusmahdollisuuksien kanssa kiinnostavat monia kokousjärjestelijöitä. Runsas ohjelmapalvelutarjonta soveltuu erinomaisesti kokousmatkailun oheistuotteiksi.
Ympäristöasioiden merkitys kasvaa. Ympäristöasioiden huomioon ottaminen on perusedellytys matkailun kehitykselle. Kestävän kehityksen periaatteet on otettava huomioon niin yksittäisen yrityksen kuin koko matkailualueenkin kehittämisessä. Myös asiakkaiden ympäristötietoisuus kasvaa ja vaikuttaa tulevaisuudessa matkakohteen valintaan. Ympäristöasiat ovat erityisen tärkeitä herkillä vesistöalueilla.
Laatuvaatimukset kohoavat. Asiakkaiden laatuvaatimukset ja hinta-laatu-tietoisuus kohoavat nopeasti. Kehittämisen painopiste siirtyy entistä enemmän määrästä laatuun. Laadukkaista tuotteista ja toimivista palvelupaketeista ollaan valmiita myös maksamaan hyvin.
Matkailukeskusten suosio kasvaa. Kulutustottumusten muutokset, mm. lyhyiden lomien yleistyminen sekä aktiivi- ja elämysmatkojen lisääntyminen lisäävät matkailukeskusten suosiota. Matkailukeskusten kehittämisessä painopisteitä tulevat olemaan erityisesti palvelujen monipuolisuus ja ympärivuotisuus, ympäristön parantaminen ja huomioon ottaminen sekä yritysten välisen yhteistyön edistäminen.
Tietojärjestelmät lisäävät palvelun tehokkuutta ja kannattavuutta. Tietoteknologioiden avulla saadaan yhä enemmän eriteltyä tietoa eri asiakasryhmien valinnoista niin kotona, matkalla kuin itse kohteessa Sähköinen tiedonvälitys tulee vaikuttamaan voimakkaasti tuotteiden jakelukanaviin ja markkinointiviestintään.
Työ ja vapaa-aika limittyvät toisiinsa. Työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy ja työn tekeminen saa uusia muotoja. Paikasta riippumattoman työnteon merkitys lisääntyy, vaikka varsinainen etätyön tekeminen ei olekaan kasvanut odotetulla tavalla. Työtä tehdään myös matkalla ollessa ja erityisesti matkailukeskuksissa, joissa on monipuolinen palveluvarustus ja työntekoon soveltuva infrastruktuuri. Mm. erilaisten projektilomien suosio kasvaa.
Putaanportin vahvuudet, heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat voidaan esittää oheisen nelikenttäanalyysin (SWOT) avulla. Nelikenttäanalyysi pohjautuu ohjausryhmän ja yrittäjien kanssa pidettyihin tilaisuuksiin, maastokäynteihin ja yrityskyselyn tuloksiin.
|
Vahvuudet |
Heikkoudet |
|
|
|
Mahdollisuudet |
Uhat |
|
|
Yrityskyselyssä kysyttiin myös kehittämistoimenpiteistä. Sesongin ulkopuolista aikaa pystyttäisiin parantamaan tehokkaalla yhteismainonnalla, tienvarsimainonnalla, erilaisilla tapahtumilla, ympärivuotisilla tuotteilla sekä yöpyvillä asiakkailla.
Kauppakeskus Putaanportin yhteyteen sopii myös matkailupalvelut, jossa ranta-alue otetaan aktiivikäyttöön. Alueelle sopisivat mm. päivittäistavarakaupan palvelut, infopiste, nettibaari, lapsi- ja koiraparkki, majoitustoimintaa (mökit), vierasvenesatama, kalastus- ja veneilyohjelmapalvelut. Ranta-alue tulisi raivata, osittain ruopata ja saada puistokäyttöön. Ranta-alueella voisi olla mm. kävelypolku, piknik-puisto, leikkipuisto, koirapuisto, grillauspaikka, penkkejä, vene- ja kalastusranta, esiintymislava, mökkejä sekä hiljentymiskirkko.
Oman yritystoiminnan kannalta tärkeimmäksi kehittämistoimiksi yrittäjät kokivat mm. seuraavat asiat: tehokkaampi mainonta ja markkinointi, opastus alueelle ja alueella, uusien yrittäjien saaminen Putaanporttiin, alueen viihtyisyyden parantaminen, nopeat tietoliikenneyhteydet, valtatie 4:n länsipuolen kehittäminen, kulkureittien rakentaminen, parkkialueita lisää, Pihtiputaan keskusta mukaan Putaanportin mainontaan, aukioloaikojen yhtenäistäminen, kattava infotaulu alueelle ja kyltit selkeämmiksi.
Yrittäjät ehdottivat myös muita tärkeitä kehittämistoimia Putaanportin alueelle: liikenneturvallisuuden parantaminen (Shellin risteys), pysäköintialueet kuntoon, yritysten sisäänkäynnit selkeämmäksi, oheispalvelut kuntoon (taukopenkit, leikkipaikat, yleinen viihtyisyys, palveluasenne), valaistus, kunnon kyltit ja mainokset. Pihtiputaan keskustan yrittäjät toivoivat kehittämistoimenpiteitä myös keskustan yrityksille sekä markkinointiyhteistyötä Putaanportin yrittäjien kanssa.
Yrittäjät kaipaavat lisää yhteistyötä mm. seuraavasti: yhteismarkkinointi, kehittämisyhteistyö, yhteiset tapaamiset ja tapahtumat, yhtenäisemmät aukioloajat, palvelun laatuprojektin aloittaminen, jatkuva seuranta, ideointi ja asioista huolehtiminen.
Uusien, kehitettävien toimintojen tulee liittyä olennaisesti alueen imagoon ja luonnonympäristöön. Toimintojen tulisi tukea nykyisten yrittäjien toimintoja ja täyttää niitä palvelutarjonnan aukkoja, joissa on odotettavissa kysyntää.
Kauppapalvelujen yhteyteen voidaan rakentaa mm. matkailu- ja ohjelmapalveluja (esim. Mummolan puuhapaketti, luontopolku, kalastus- ja veneretket, linturetki jne.). Niemenharjun aluetta voidaan hyödyntää retkipaketeissa mm. patikointi, ratsastus, uinti. Maatalous- ja käsityötuotteiden myyntipiste sekä harrastusvälineiden vuokrapalvelut tukisivat muuta toimintaa.
Tällä hetkellä Putaanportin kävijät ovat päiväkävijöitä. Jos matkailijat halutaan pysäyttää pidemmäksi aikaa alueelle, heille tulisi tarjota myös majoitus- ja ravintolapalveluita.
Kuva 7. Putaanportin alueen puutalo soveltuisi hyvin ns. "Pihtiputaan mummolaksi".
Putaanportin vetovoimatekijät ja tärkeimmät kohderyhmät on koottu alla olevaan taulukkoon seuraavasti:
|
Sesonki |
Vetovoimatekijät |
Kohderyhmät |
|
Talvi Itsenäisyyspäivästä vappuun |
Valkea joulu ja uusivuosi Pihtiputaan mummola Joulumarkkinat Lumenveistokilpailut Talvikalastus Moottorikelkkailu Luistelu Napa- ja jääkelkkailu |
Lapsiperheet Yritysasiakkaat Ulkomaalaiset Liikuntamatkailijat |
|
Kevät Pääsiäisestä juhannukseen |
Pääsiäinen, noitavalkeat Tapahtumat Kalastus Lintubongaus Patikointi Pyöräily |
Lapsiperheet Eläkeläiset Yritysasiakkaat Ulkomaalaiset Lintuharrastajat Liikuntamatkailijat Koululaisryhmät |
|
Kesä Kesäkuusta elokuun loppuun |
Valkeat yöt Kesätapahtumat Maalaismarkkinat Kalastus Veneily Patikointi Pyöräily Erilaiset kilpailut |
Lomailijat Lapsiperheet Kesäasukkaat Koululaisryhmät Ulkomaalaiset Karavaanarit |
|
Syksy Syyskuun alusta itsenäisyyspäivään |
Ruska Syysmarkkinat Tapahtumat Kalastus Veneily Patikointi Pyöräily Sienestys, marjastus |
Eläkeläiset Syyslomalaiset Yritysasiakkaat Ulkomaalaiset Liikuntamatkailijat Koululaisryhmät |
Ihmisillä on rajallisesti vapaa-aikaa. Ale-hinnoilla ei ole suurtakaan merkitystä sesonkikauden ulkopuoliseen kysyntään. Sesonkikausia tulisi pystyä pidentämään erilaisilla tapahtumilla, tempauksilla ja houkuttimilla. Putaanportissa tulisi olla tarjolla jotain sellaista, jota kannattaa tulla katsomaan kauempaakin. Tällöin myös myytävien tuotteiden ja markkinoiden tulee olla kunnossa.
Nykyiset kohderyhmät painottuvat ohikulkeviin autoileviin asiakkaisiin, pääosin keski-ikäisiin naisiin ja miehiin. Muita potentiaalisia kohderyhmiä ovat lapsiperheet, eläkeläiset, bussiryhmät, rekka-autoilijat, lomailijat, kesämökkiläiset ja ulkomaalaiset. Alueelle voidaan rakentaa myös sellaisia palveluja, joilla saadaan houkuteltua erityisryhmiä, kuten koululaisia, lintuharrastajia, liikuntamatkailijoita, vammaisryhmiä ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös karavaanareita.
Kauppakeskuksen tunnettuutta ja markkinointia pystyttäisiin parantamaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: tienvarsimainonta kuntoon, TV-, radio- ja lehtimainonta, yhtenäinen lähestymisviitoitus, näkyvä opaste alueelle, Putaanportti-logo, kyltit samankaltaisiksi, jaloittelureitit ja valaistus kuntoon, lasten ja koirien erityinen huomioiminen, linja-autoryhmien houkutteleminen alueelle. Ennen markkinointia perusasioiden, kuten tuotteiden ja osaamisen täytyy kuitenkin olla kunnossa.
Alueen markkinoinnin tulisi tapahtua yhteistyössä muiden Pihtiputaan yrittäjien kanssa. Yksittäiset markkinointiponnistelut "hukkuvat" suuren tarjonnan keskelle. Koko Putaanportin tuote- ja oheistarjonnasta tulisi rakentaa yksi suuri, näyttävä ja persoonallinen paketti joka herättäisi kiinnostusta. Alueen yleisilmeen tulisi rakentua selkeästi jonkin teeman ympärille, jota on helppo markkinoida ja ostaa. Persoonallinen iskulause, "slogan" on jo tuote sinänsä.
Tienvarsimainonta tulisi olla selkeää ja yhtenäistä. Valtatie 4:llä tulisi olla selkeät lähestymisviitat heti suurempien kaupunkien Jyväskylän ja Oulun jälkeen säännöllisin välimatkoin Pihtiputaalle tultaessa. Putaanportin alueen opasteet tulisi saada yhtenäisiksi ja selkeiksi. Putaanportin alueen sisääntuloa tulisi selkiyttää. Alueelle tarvitaan myös info-piste, joka esittelisi sekä Putaanportin alueen että Pihtiputaan kunnan palveluita.
Markkinointisuunnitelman keskeisiä perustoja ovat valitut kohderyhmät, kilpailutilanne, omat vahvuudet ja heikkoudet sekä itse asetetut tavoitteet, liikeidea ja strategia.
Kuva 8. Putaanportin alueen sisääntulo ja opasteet ovat tällä hetkellä sekavia.
Kuva 9. Putaanportin info-taulu tällä hetkellä.
Putaanportin yritykset ovat pieniä ja niiden toimintamahdollisuudet ovat yksin toimiessa hyvin rajalliset. Putaanportin alueella yhteistyö onkin yrityksen menestymisen kannalta lähes välttämätöntä. Keskinäisen kilpailun sijaan yritykset voisivat erikoistua ja toimia toisiaan tukien. Palvelu- ja tuotepakettien muodostaminen eri yritysten yhteistyönä olisi kaikkia hyödyttävää. Toimintaa tehostamaan voitaisiin luoda uusia tuotteita kuten esimerkiksi palveluseteleitä, joilla samassa "renkaassa" olevista yrityksistä saisi alennuksia ja muita etuja.
Kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä on onnistunut markkinoimaan kauppakeskustaan laajemminkin mm. Paletti-lehden avulla, TV- ja radiomainoksin ja internet-sivujen avulla. Putaanportti ja Paletti voisivat valtakunnallisessa markkinoinnissa yhdistää voimansa ja mainostaa joissakin medioissa yhdessä. Putaanportin kannattaisi linkittyä myös www. palveluna useammille kotisivuille vrt. Pihtiputaan kunnan, lähiseudun kuntien, muiden kauppapaikkojen kotisivut.
Putaanportin tulisi luoda selkeä oma imago. Alue tarvitsisi oman Putaanportti-logon, joka toistuisi kaikessa markkinoinnissa, mainonnassa, kylteissä ja tienvarsimainonnassa. Putaanportti-logo tulisi olla kiinnitettynä esimerkiksi jonkin liikerakennuksen seinään. Kauniit rakennukset, viihtyisä ympäristö ja hyvät tuotteet luovat asiakkaalle mielikuvan laadukkaasta miljööstä.
Asiakkaat ovat nykyisin hyvin laatutietoisia ja kriittisiä. Huonosti toimivat tuotteet ja palvelut, väärin (liian korkeiksi) hinnoitellut tuotteet ja epäviihtyisä ympäristö saavat "asiakkaat äänestämään jaloillaan" eli hakeutumaan muihin kohteisiin. Laatutekijöihin ei ole kiinnitetty useissakaan liikenneasemilla ja taukopaikoilla riittävästi huomiota.
Tärkein keino laadun parantamiseksi on asiantunteva ja tehokas yrittäjien koulutus. Putaanportin yrittäjien keskuudessa on huomattavaa kiinnostusta kouluttautumiseen. Yhteiset koulutusjaksot myös tutustuttavat yrittäjiä toisiinsa ja antavat mahdollisuuden lisätä yhteistyötä.
Alue koetaan erittäin tärkeäksi ja ihmisillä on runsaasti ideoita alueen kehittämiseksi, mutta niiden toteuttaminen vaatii työtä. Tehokas liikkeelle lähtö vaatii aluksi alueen kehittäjän ja markkinoijan, joka käynnistää nyt esitettyjä ja tulevia uusia ideoita käytännön tasolle sekä huolehtii alueen aktiivisesta markkinoinnista. Mikäli henkilö toimisi Putaanportissa, olisi hänellä näköalapaikka alueella liikkuviin hankkeisiin ja niiden tilantarpeeseen.
Putaanportin kehittämishanke sisältää toiminnallisen kehittämissuunnitelman lisäksi alueen ympäristön kehittämissuunnitelman laatimisen. Työ on tehty vuorovaikutteisesti toiminnallisen kehittämishankkeen kanssa. Ympäristön yleissuunnitelman tavoitteena on alueen vetovoimaisuuden parantaminen ympäristösuunnittelun keinoin. Alueen kehittämisen tavoitteena on ollut alueen voimavarojen esille tuominen, alueen yleisen viihtyisyyden parantaminen ja alueen ympäristön yleisilmeen siistiminen ja selkeyttäminen.
Ympäristön kehittämissuunnitelmasta laadittiin työn alkuvaiheessa vaihtoehtoisia idealuonnoksia, joiden pohjalta valittiin yhdessä kunnan edustajien kanssa varsinaiseksi kehittämishankkeeksi työstettävä vaihtoehto. Ympäristön kehittämissuunnitelmasta laadittiin 3D malli, jossa esitetään alueiden käyttö ja jäsennys, eri toiminnoille varatut alueet sekä yksittäiset kehittämisideat.
10.1 Yleisilme
Putaanportin alue sijaitsee valtatien 4 varrella Kolimajärven rannalla. Alue on monipuolinen ja miellyttävä. Kauniit rantakoivikot ja yhtenäinen rakennuskanta antavat alueelle vahvan oman luonteen. Rantakoivikot ovat alueen maisemallisesti arvokas ominaispiirre, koska valkeat koivunrungot ovat myös talviaikaan maiseman leimaa antava aihe.
Kuva 10. Putaanportin eteläinen sisääntuloportti. Koivut rajaavat kauniisti tietä.
Putaanportin vahvuus on alueen vihreys ja luonnonläheisyys. Liikekiinteistöjä rajaa yhtenäinen puustovyöhyke rannan suuntaisesti. Kiinteistöjen väliin jää puistomaisia tiloja ja VT 4 suuntaisesti aluetta rajaa koivurivistö. Näkymät alueelle ovat valtatieltä hyvät.
Koko Putaanportin alueella on lukuisia hauskoja yksityiskohtia kuten suihkulähde, ojia ylittävät kaarisillat, keinutuoli kukkamaljakoineen jne.
Alueella on paikoin erittäin hyvin hoidettuja ja rajattuja liikekiinteistöjen viheralueita, mutta myös vesakoituneita ja rajautumattomia kiinteistöjen välitiloja. Viherkaistojen pensasistutukset ovat monin paikoin huonokuntoiset.
Kuva 12. Alueella on paikoin hyvin hoidettuja laajoja nurmialueita, jotka ovat kauniita itsessään. Huomaa yksityiskohdat kaarisilta, keinu ja kesäkukkaistutus. Vastaavanlaisia hauskoja yksityiskohtia on alueella runsaasti.
Kuva 13. Pensasistutukset ovat paikoin huonokuntoisia ja kaipaavat uusimista.
Ranta-alueet ovat luonnonkaunista, mutta raivaamatonta ja siistimistä kaipaavaa metsänpohjaa. Ranta-alueen pysäköintialueet ovat rajautumattomia.
Kuva 14. Venesataman pysäköintialue.
Putaanportin alueella on myös lapsille varattu leikkialue Shellin huoltoaseman ja ranta-alueen välissä. Leikkialue on kuitenkin huonosti saavutettavissa paikan takapihamaisen luonteen vuoksi. Leikkialueen istutukset ovat huonokuntoiset. Saavutettavuutta heikentävät myös molemmin puolin olevat korkeat puuaidat. Puuaidat lisäävät leikki-alueen turvallisuutta, mutta voisivat olla matalampia.
Kuva 15. Shellin ja ranta-alueen välinen leikkialue. Leikkipaikalle sijoitetut luonnonkivet ovat hauska ja lapsia inspiroiva yksityiskohta. Alueen istutukset kaipaavat uusimista.
Putaanportin rakennuskanta on monipuolinen ja pienimittakaavainen. Alueella on vanhoja puutaloja ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisia uudempia liikerakennuksia. Pienimittakaavaisuus luo miellyttävän ihmisen mittakaavaisen yleisilmeen. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin osittain se, että jotkin rakennukset muistuttavat asuinrakennuksia ja –yritysten toimistotiloja. Tästä johtuen liikkeen saavutettavuus saattaa kärsiä.
Kuva 16. Alueen arkkitehtonisesti mielenkiintoista uudempaa rakennuskantaa.
Kuva 17. Alueella on myös useita vanhempia kauniisti kunnostettuja vanhoja puurakennuksia.
Putaanportin katualueverkko on selkeä. VT 4 suuntaisen kadun lisäksi aluetta halkovat poikittaissuuntaiset kadut, joilta avautuu näkymiä järvelle. Katualueet ovat monin paikoin huonosti rajautuneita.
Kuva 18. Epämääräisesti rajautunut katutila.
Alueen kevytliikenteen yhteydet kaipaavat kehittämistä. Erityisesti pohjoisosassa olevan alikulkutunnelin ja alueen sisääntulojen kohdat ovat kevytliikenteen kannalta turvattomia.
Kuva 19. Pohjoisosan alikulkutunneli. Näkymät ovat huonot ja liittymä koetaan varsinkin kevytliikenteen kannalta vaaralliseksi.
Koko alueen pysäköintijärjestelmä on tällä hetkellä kokonaisuudessaan selkeyttämätön. Asiakaspysäköintipaikkojen merkintä on puutteellista ja alueella on asiakaspysäköintiin hyödynnettävissä olevaa käyttämätöntä tilaa.
Kiinteistöjen edustalta puuttuvat myös selkeät merkinnät asiakkaille varatuista pysäköintialueista sekä myymälöiden aukioloajoista ja tuotevalikoimasta.
Alueella on tällä hetkellä käytössä perinteisiä tie- ja katuvalaisimia, puistovalaisimia ja matalia pollarityyppisiä valaisimia. Valaistus on nykyisin monin paikoin puutteellinen.
11.1 Yleistä
Ympäristön kehittämissuunnitelman keskeisiä painopistealueita ovat alueen yleisilmeen kohentaminen, liikennejärjestelyjen selkeyttäminen, alueen sisäisten kevytliikenteen yhteyksien parantaminen, ranta-alueiden käytön ja saavutettavuuden parantaminen ja uusien toimintojen tuominen alueelle.
Edellä mainittujen kehittämisehdotusten tavoitteena on alueella käyvien vierailijoiden ja liikkeiden asiakkaiden viihtyisyyden parantaminen. Tarkoituksena on myös vierailukertojen keston pidentäminen luomalla alueelle kauppakeskuksen luonnetta tukevia toimintoja.
Putaanportin keskipiste muodostuu Shellin ja keskusaukion ympärille. Keskusaukiosta muodostuu alueen ydin, jossa on mahdollista järjestää erilaisia pieniä tapahtumia ja teematoripäiviä. Pienellä torialueella voi olla paikallisten maanviljelijöiden suoramyyntipiste. Torialueella voisi olla myös esimerkiksi perjantai-iltapäivisin ohjelmallisia kesätoritapahtumia. Näin voitaisiin houkutella viikonlopun viettoon kesämökeille suuntaavia eteläsuomalaisia.
Alueen keskeisestä sisäänajoliittymästä pyritään muodostamaan Putaanportin maamerkkinä toimiva kokonaisuus. Liittymään on kehittämisehdotuksessa esitetty sijoitettavaksi Putaanportin alueen nimen innoittamana kaarimainen ympäristöteos "Putaanportti". Teos muodostaa voimakkaan maamerkin etenkin valaistuna pimeän aikaan.
Kuva 20. "Putaanportti".
VT 4:n länsipuolelle Putaanporttia vastapäätä sijaitsevalle peltoaukealle on kehittämisehdotuksessa ideoitu erilaisia maamerkkeinäkin toimivia ratkaisuja. Pelto voidaan istuttaa maisemapelloksi hyötykasvein ja maisemointiin soveltuvin kukkivin kasvein. Aukealle voitaisiin myös sijoittaa paikallisen yrityksen Winside Oy:n valmistamista persoonallisista "tuulimyllyistä" muodostuva teos.
Kuva 21. "Energiaa tuulesta".
Putaanportin vastakkaisen alueen mahdollisen myöhemmän rakentumisen johdosta alueelle sijoitettavien aiheiden tulisi olla kevyesti toteutettuja. Alueelle on ideatasolla suunniteltu mm. maataloustuotteiden jatkojalostuskeskusta. Keskus voisi olla kohde, jossa asiakkaat pääsevät tutustumaan tuotteen koko valmistusprosessiin. Alueen myöhempi käyttö toiminnalliseenkin yritystoimintaan tukisi Putaanportin alueen houkuttelevuutta. Alue yhdistetään Putaanportin puolelle joko valtatien ylityksellä tai alituksella.
Kauppakeskuksen kehittämishankkeen aikana esillä oli useita erilaisia ideoita alueen vetonaulaksi. Pihtiputaan Mummo nousi vahvimmaksi teemaksi. Alueella olevasta vanhasta kauniista puurakennuksesta voidaan kehittää Pihtiputaan Mummon kotipaikka "Mummola". Mummola olisi alueen keskipiste sijoittuen kauniiseen vanhaan maalaistalon pihamaisemaan. Keskipisteeksi muodostuu Mummolan pihapiiri ja teematori.
Mummolassa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia. Mummola voi olla myös paikallisten pienyrittäjien tuotteiden yhteinen myyntipiste ja alueen matkailuyrittäjien infopiste.
Mummolassa voi toimia "lapsiparkki", johon perheiden lapset voi huoletta jättää mukavan puuhailun pariin vanhempien tehdessä ostoksia ja tutustuessa alueen muihin palveluihin.
Mummolan pihapiiriin voidaan kehittää leikkialue, jonne sijoitetaan vanhaan malliin rakennettuja leikkivälineitä mm. keinuja.
Mummolan pihapiirin vetonauloja voisivat olla myös kotieläimet, käsityönäytökset, erilaiset tapahtumat ja markkinat. Mummolan pihapiirin läheisyyteen ranta-alueelle voitaisiin sijoittaa myös yrityksille ja yhteisöille vuokrattava "Mummolan Sauna" savusaunoineen. Rannassa lapset voivat myös onkia ja uida. Alueelle ei ole esitetty varsinaista uimarantaa (rannan laadusta johtuen), mutta pieniä lapsia varten voidaan pienehkö ranta kunnostaa.
Kuva 22. Mummola ja keskusaukio.
Joulun aikaan Mummolassa voitaisiin järjestää joulumarkkinoita, pikkujouluja ja muita jouluaiheisia tapahtumia. Mummolan pihapiirin läheisyydessä kasvaa suuria kuusia, joista alueen rakentuessa tulisi säästää joulukuuseksi sopiva puu.
Alueen toiminnallisuutta talviaikaan voidaan lisätä rakentamalla alueelle moottorikelkkareitistö, joka voisi kattaa laajankin alueen Pihtiputaan kauniissa maisemassa. Moottorikelkkojen vuokrauspiste voisi sijaita Mummolan yhteydessä. Alueella voisi järjestää teemallisia moottorikelkkasafareja.
Järven jäätä voitaisiin talvella käyttää hyödyksi mm. sijoittamalla jäälle perinteisiä jääkelkkoja. Alueella voitaisiin järjestää myös lumenveistokilpailuja esimerkiksi kutsukilpailu lähialueiden koulujen oppilasryhmille.
Alueen käyttöä talviaikaan helpotetaan myös katetulla kevytliikenteen akselilla.
Ajoneuvoliikenteen järjestelyt ovat kehittämisehdotuksessa nykyisen kaltaiset. Nykyiset liittymät säilyvät ennallaan. Alueen eteläinen liittymä ja alueen keskivaiheilla oleva liittymä palvelevat VT 4:n liikennettä ja pohjoinen alikulku yhdistää Pihtiputaan keskustan ja Putaanportin välisen liikenteen.
Kevytliikenteen olosuhteita on kehittämissuunnitelmassa pyritty parantamaan vahvistamalla alueen sisälle luonnostaan muodostuvaa keskiakselia. Kävelyakseli kulkee alueen eteläosan uudelta pysäköintipuistoalueelta Shellin leikkipaikan ja keskusaukion kautta alueen pohjoispuolen liikkeiden edusta-aukioille.
Kävelyakselista muodostuu aluetta yhdistävä pääväylä. Kävelyakseli muodostuu pergolatyyppisesti katetuista kivetyistä ja valaistuista käytävistä. Kävelyakselia täydentävät puiset alueita yhdistävät kaarisillat ojien yli sekä uusittava polkuverkosto. Katettu kävelyakseli palvelisi alueen käyttäjiä erinomaisesti myös talvisin.
Kehittämisehdotuksessa on esitetty tilavaraus kevytliikenteen yhteydelle Putaanportin länsipuolen alueelle joko valtatien yli tai ali.
Kuva 23. Kävelyakseli yhdistää Putaanportin eri alueita.
Shellin leikkialuetta kannattaisi kehittää laajentamalla leikkialuetta rannan suuntaan. Leikkialueelta on nykyisin polku rantaan. Polkua voidaan vahvistaa ja leikkialuetta laajentaa ranta-aukiolle. Keskusta-akseli kulkee leikkialueen kautta ja risteyskohtaan on mahdollista ideoida jokin hauska ympäristötaiteenakin toimiva leikkiväline, mielenkiintoinen kiipeilypuu, pieni merirosvolaiva tms.
Leikkialuetta rajaavat aidat tulisi osittain säilyttää, mutta aluetta rajaavia korkeita puuaitoja voitaisiin siirtää ja madaltaa alueen laajentamisen yhteydessä. Aidan ja leikkialueen väliin on mahdollista istuttaa puukujanne ja pensasvyöhyke. Ratkaisulla rajattaan alue raskaan liikenteen tankkauspisteestä ja Shellin pysäköintialueesta. Ratkaisulla huolehditaan alueen turvallisuudesta, mutta muodostetaan alueesta miellyttävä puistomainen tila. Shellin pysäköintialueen puolella leikkialue voidaan rajata myös pergolamaisella katoksella ja istutuskaistalla portteineen.
Kuva 24. Leikkialuetta voidaan laajentaa ja kehittää.
Sisääntulojen havaitsemisen edistämiseksi tulisi valtatien varteen sijoittaa riittävän selkeät tyylikkäät ja valaistut infotaulut, joissa kerrotaan kauppakeskuksen lähestymisestä ja palveluista, kuten huoltoasema, ruokailumahdollisuudet jne. Aluetta tulee mainostaa kokonaisena tuotteena. Yksi hyvin toteutettu ja helposti havaittava informatiivinen mainostaulu on houkuttelevampi kuin sarja pieniä sekalaisia mainostauluja.
Putaanportin alueen sisääntuloja kehitetään vahvistamalla Porttiaihetta. Sisääntulojen yhteyteen tulisi liittää alueen opaskarttataulut pysähtymislevennyksineen.
Ranta-aluetta voidaan kehittää ja saavutettavuutta parantaa rakentamalla ranta-alueelle hyvä kevytliikenteen reitistö. Reitti voi olla luontopolkutyyppinen pienimittakaavainen polkuverkosto. Rantaan voidaan rakentaa myös penkein ja puistovalaisimin varustettu rantabulevardi pienine levähdysaukioineen ja näköalapaikkoineen.
Molemmissa vaihtoehdoissa rantaan kannattaa sijoittaa pieniä keitaita, piknikpaikkoja (huvimajoja), jotka varustetaan pöydin, penkein, roska-astioin ja valaisimin. Ranta-alueelle voidaan rakentaa myös kunnollinen grillikatos.
Alueen pohjoisosassa olevalle lintutornille ja lintujen tarkkailupisteelle voidaan rakentaa kunnollinen silta ja sillan yhteyteen sijoittaa pieni aukio, jossa kerrotaan alueen luonnonarvoista ja lajistosta.
Kuva 25. Ranta-alueen pieniä levähtämispaikkoja.
Ranta-alueelle on mahdollista sijoittaa nykyisen laiturin lisäksi myös vierasvenelaitureita helpottamaan alueen saavutettavuutta myös vesiteitse Venelaitureiden yhteyteen voidaan rakentaa viihtyisät ranta-aukiot, joilla pysäköinti on tarvittaessa mahdollista.
Ranta-alueella on tilaa myös esiintymiskatokselle ja esiintymisaukiolle, joka olisi luontevinta sijoittaa Putaanportin keskipisteen Mummolan läheisyyteen.
Kuva 26. Rannan tapahtuma-aukiolla voi toimia esimerkiksi kesäteatteri.
Pihtiputaalta noin kymmenen kilometriä pohjoiseen sijaitseva Pellervo Lukumiehen taiteilema hiljentymiskirkko voidaan siirtää Putaanportin alueelle rauhalliseen paikkaan, esim. eteläosaan polkuverkoston päähän tai Mummolan läheisyyteen.
11.3.1 Ranta-alueet
Ranta alueiden koivikot tulisi säilyttää. Alueella voidaan kuitenkin harventaa puustoa näkymien avaamiseksi ja säilyttämiseksi erityisesti Kolimajärven suuntaan. Ranta-alueiden vesakot tulisi raivata. Muuten ranta-alue kannattaisi säilyttää luonnontilaisena metsänpohjana, koska kulku ohjataan rakennetuille poluille ja ranta-aukioille. Näkymiä ja kulkua ranta-alueelle voidaan ohjata koivurivistöin (koivukujat rantaan).
Putaanportin alueella on nykyisin hyvin hoidettuja liikkeiden edusta-aukioiden nurmikaistoja, joiden hoitoa kannattaa jatkaa nykyiseen tapaan. Nurmikaista leveänä ja hyvin hoidettuna on sopivassa paikassa siisti ja edustava tapa käsitellä viherkaistaa. Nurmikaistojen puuryhmät tulisi kuitenkin säilyttää tilaa rajaavana elementtinä leveällä kaistalla. Puuryhmiä voidaan myös täydennysistuttaa tarvittavin kohteisiin.
Kapeammat kaistat kannattaisi istuttaa näkymäalueilla matalin pensain. Sopivia lajeja ovat matalat pensasangervot esim. Keiju-, koivu- ja ruusuangervo sekä pensasruusut esim. Nukkeruusu. Rakennusten välisillä kaistoilla ja näkösuojaa vaativissa paikoissa voidaan käyttää myös korkeampia pensasmassoja (mm. puhdistamon alue). Putaanportin luonteeseen sopivat myös perinteiset pensaat kuten syreenit ja juhannusruusut, joko aidanteisiin tai ryhmäistutuksiin.
Liikkeiden edustojen istutuskaistat voivat tietysti olla mitä moninaisempia. Hyvin hoidetut perennaryhmät ja runsaat kesäkukkaistutukset toisivat alueelle lisäväriä. Viheralueiden hoito voidaan myös keskittää yrittäjien yhdessä hankkimalle viheralan yrittäjälle, jolloin mm. kasvien yhteistilauksilla ja hoidolla alueen ilmeestä saadaan sekä aluetta yhdistävä, että vuodenaikojen mukaan vaihteleva.
Alueella voidaan käyttää myös erilaisia istutusastioita etenkin vuodenaikaistutuksissa. Istutusastioiden tai –altaiden luonne olisi hyvä olla koko alueella samankaltainen. Alueen suunnittelun aikana yrittäjät ehdottivat esimerkiksi paikallisesta liuskekivestä suunniteltuja yhtenäisiä istutusaltaita, joilla luontaisiin alueelle paikallisväriä.
Putaanportin tunnusomainen vahvan koivikkoinen maisemakuva tulisi pyrkiä säilyttämään. Jotta ympäristöstä saadaan kuitenkin vaihtelevan mielenkiintoinen voidaan uusien puukujanteiden lajeina käyttää esim. vaahteroita ja pihlajia. Molemmilla puulajeilla on voimakas syysväritys, joka tuo alueelle ilmettä syksyisin. Mäntyjä, kuusia ja katajia voidaan istuttaa pieniin ryhmiin tuomaan ikivihreyttä talviaikaan.
Putaanportin alueelle sopivat hyvin myös hedelmäpuut istutettavaksi joko yksittäispuiksi tai ryhmiin. Erityisesti Pihtiputaan Mummolan pihapiiriin keväisin valkeina pilvinä kukkivat ja syksyisin satoa tuottavat hedelmäpuut sopisivat hyvin. Mummolalle johtavan koivukujanteen vanhat huonokuntoiset puut tulisi uusia. Kujanteen puurivi voisi olla vain toisella puolella tietä näkymien säilyttämiseksi.
Katualueiden ja kevytliikenteen reittien pinnoitteena on luontevinta käyttää asfalttia. Katualueet kannattaisi kuitenkin rajata reunakivellä siistin yleisilmeen aikaansaamiseksi. Reunakivenä suositeltavin on aina kestävyytensä ansiosta pitkäikäinen graniitti, mutta kustannussyistä voidaan käyttää myös betonisia reunakiviä.
Kävelyakselin ja liikkeiden edusta-aukioiden pinnoitteena kannattaisi käyttää betonikiveystä, johon voidaan tuoda elävyyttä käyttämällä kiveyksen kuvioinnin tehosteena graniittilaattoja.
Mikäli halutaan korostaa keskusaukion ilmettä voidaan aukion kiveyksenä käyttää sekä graniittia että paikallista liuskekiveä.
Ympäristön kehittämissuunnitelmassa alueen pysäköintijärjestelyjä on pyritty selkeyttämään. Pysäköintialueet tulisi rajata riittävän selkeästi muista toiminnoista esim. viherkaistoin Pysäköintialueet tulisi osoittaa selvästi opasteilla sekä maalaamalla ruudut asfalttiin.
Kehittämissuunnitelmassa on esitetty uusi asiakaspysäköintialue kauppakeskusalueen eteläosaan, josta katetun kevytväylän kautta saavutetaan koko alue.
Kuva 27. Alueen eteläosan pysäköintipuisto ja raskaan liikenteen pysäköintialue.
Raskaalle liikenteelle ehdotetaan uutta pysäköintialuetta alueen eteläosasta. Pysäköintialueella voisi olla tilavaraus yöpymiseen. Raskaan liikenteen tankkauspiste on säilytetty nykyisellä paikallaan huoltoaseman eteläpuolella, mutta sen siirtämistä sivummalle ehdotetaan harkittavaksi. Raskaan liikenteen pysäköintialue voidaan vaihtoehtoisesti varata myös liikerakentamiselle esim. yhdelle suuremmalle yksikölle.
Putaanportin alueelle kannattaisi valita yhtenäinen kadunkalustesarja. On mahdollista valita peruskalusteet valmistuotteista ja täydentää samaa esteettistä kokonaisuutta aluetta varta vasten suunnitelluilla lisäkalusteilla.
12.1 Rakennuspaikat
Putaanportin alueelle sijoittuvien uusien rakennuksien tulee muodoiltaan ja väreiltään noudattaa alueen yhtenäistä rakennuskantaa lukuun ottamatta erillistä aluetta eteläosassa. Eteläosaan on varaus puu- tai hirsitalorakentamista esittelevä pieni näyttelyalue tms. Uusia rakennuspaikkoja on mainitun näyttelypaikan lisäksi osoitettu 5 kpl, joista keskeisimmät paikat ovat Shellin ja Mummolan lähettyvillä. Lisäksi Putaanportin eteläisen sisääntulon yhteyteen on osoitettu uusia rakennuspaikkoja siten, että rannanpuoleiselle osalle voisi sijoittua myös asumista (liike- tai työtilarakennus sekä omakotitalo). Raskaalle liikenteelle osoitettu alue on vaihtoehtoisesti myös rakentamisen reserviä (esim. yksi iso rakennusyksikkö).
Kaikille nykyisille liikerakennuksille on laajentamisreserviä tonteilla. Kun katettu kevytliikenneväylä toteutuu, tulevat rakennusten takapihat myös paremmin esille ja ne voidaan ottaa käyttöön. Rakennukset voidaan avata myös kävelykadun puolelle.
Tärkeimpinä puutteena alueella pidetään päivittäistavarakaupan ja infopisteen puuttumista. Molempien tulisi sijoittua keskeiselle paikalle Keskusaukion läheisyyteen.
Yleiskaava: Keskustan yleiskaava 1991 on Putaanportin osalta osittain vanhentunut. Yleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi Y, kaupallisten palvelujen alueeksi K, teollisuusalueeksi TY sekä matkailupalvelualueeksi RM. Alueelta on osoitettu eritasoyhteys keskustaan.
Asemakaava: Putaanportin alueella jäteveden puhdistamo (ET), Putaanportin tie ja alitus sekä pohjoisin liikerakennus (KL) ovat asemakaavan mukaisesti, muutoin alue on rakennettu poikkeusluvin maatalousalueelle (M).
Kuva 28. Ote voimassa olevasta asemakaavasta.
Putaanportin alueen kehittämiseksi tulee laatia kiireisesti asemakaavan muutos. Koko valtatien itäpuolen kehittäminen Niemenharjulle saakka tulisi tarkastella yleiskaavatasoisesti, ratkaisuun liittyy kiinteästi myös Rupon teollisuusalueen liittyminen keskustarakenteeseen.
Asemakaavan laadinnassa tulee liikerakentamisen lisäksi huomioida alueen luonnonarvot. Liikerakentamisen osalta kaavan tulee olla joustava, kaavamääräyksin tulee kuitenkin ohjata alueen yhtenäistä rakennuskantaa.
13 kehittämistoimenpiteet, aikataulu ja toteutusvastuu
Seuraavaan taulukkoon on koottu kauppakeskus Putaanportin kehittämisen konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Suurin osa niistä edellyttää aktiivisuutta, yhteistyötä ja asennemuutosta kaikilta asianomaisilta tahoilta. Toimenpiteiden toteutuminen edellyttää osapuolien vahvaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Yleissuunnitelman tarkkuudesta johtuen kustannukset ovat suuntaa antavia.
Ensimmäisenä vaiheena on ranta-alueen koivikon harventaminen ja polkujen rakentaminen rantaan. Keväällä 2003 aloitetaan myös alueen kevytliikenneväylästön ja keskusaukion suunnittelu, jonka jälkeen voidaan määritellä tarkempia toteutuskustannuksia. Alueen markkinointi ja Mummolan tuotteistaminen ovat hankkeita, jotka vaativat laajempia yhteistyötahoja mukaan kunnan lisäksi. Mainonnan osalta yhteistyötä jatketaan myös Kyyjärven kunnan kanssa. Asemakaavan laadinta käynnistetään vielä vuoden 2002 puolella, ja sitä on hyvä tehdä rinnan alueen muun tarkemman suunnittelun kanssa.
|
Kehittämistoimenpide |
Aikataulu |
Vastuutaho |
Kustannusarvio |
Keskusaukio Katettu jalankulku Putaanportintien kevytväylä Valaistus Lasten leikkialue
|
2003 – 04 |
Kunta
Yrittäjä |
200 000 € 400 000 €
|
|
Järvi esiin, metsän harvennus Polkujen rakentaminen
|
2003
|
Kunta ja Maisema-arkkitehti |
|
|
Markkinointi, Putaanportti-logo Infotaulut, opasteet ja kyltit Tienvarsimainonta Portti
|
2003 – 04 |
Kehittämisyhtiö Yrittäjät Kunta |
50 000 € |
|
|
2003 – 04 |
Kehittämisyhtiö Mummonmökkiyhdistys Kunta |
|
|
Mittaukset |
12/2002 |
Kunta |
8 000 € |
*) Yhteistyöhanke osittain Kyyjärven kunnan kanssa.
Erikoiskauppa kaavoituksessa (2002). Tuomas Santasalo, Heli Heusala. Tuomas Santasalo Ky, Helsinki 2002.
Kauppa 2005 – Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa (2000). Oy Edita Ab, Helsinki 2000.
Keski-Suomen liitto (2001). Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko 2000. Tuomas Santasalo Ky, Tietoykkönen Oy. Julkaisu B 92, 2001.
Keski-Suomen tiepiiri (2002). Tiehallinnon tierekisteri.
Kärsämäen Matkailuliikennetutkimuksen 1997 aineisto. Suunnittelukeskus Oy.
Pihtiputaan kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma valtuustokaudeksi 2001-2004. Pihtiputaan kunta.
Vähittäiskauppa Suomessa 1998. Tuomas Santasalo, Katja Kontio. Liikealan ammattiliitto ry, Helsinki 1998.
World Travel and Tourism Council (2002).